Luukku 16: Lapsuuden joulumuistoja x 10

  1. High School Musical- Joulukalenteri veljeltä. Teini-ikäisenä olin vankkumaton HSM- fani. Kaikki krääsä, mikä liittyi kyseiseen leffaan oli ihan hullun kuumaa kamaa. Muistan, kun tulin kerran koulusta kotiin ja veljeni oli ostanut minulle High School Musical- joulukalenterin. Siis kuvitelkaa, mun isoveli oli ostanut mulle, 14-vuotiaalle pikkusiskolleen ikioman HSM-joulukalenterin. Olin niin fiiliksissä siitä, että multa pääsi itku. En tiedä tietääkö mun veli tänä päivänäkään, miten hullun paljon tuo kalenteri mulle sillon merkkasi.
  2. Siskoni kanssa joulushoppailemassa. Olin ehkä 7-vuotias, kun pääsin ensimmäistä kertaa siskoni kanssa kahdestaan kaupungille ilman vanhempiani. Se tapahtui vain pari päivää ennen joulua. Muistan vieläkin, miten jännittävää se oli. Muistan myös, että minulla ei ollut kovinkaan tarkkaa käsitystä rahasta. Äitini antoi siskolleni rahaa ja sanoi, että voisimme ostaa niillä jotain kivaa. Muistan miettineeni, miksi Jonna katsoi tuotteiden hintoja, kun kerrankin olisimme voineet ostaa mitä tahansa. Ostimme ainakin poropannan minulle sekä kävimme kahvilassa syömässä hillocroisantit. Oli ihan hullun siistiä olla siskon kanssa kahdestaan ensimmäistä kertaa kaupungilla. Nykyään, kun menemme siskoni kanssa yhdessä kaupungille on meillä yleensä mukana myös viisi ihanaa lasta.
  3. Jouluaamut. Jouluaamut olivat aina ihan superjänniä. Sain joka joulu herätä tunnelmalliseen jouluaamuun (äiti on pistänyt riman korkeelle, jos haluan tarjota lapsilleni saman). Äitini oli sytyttänyt kynttilät aina ennen heräämistämme. Kaikki oli niin kaunista. Kodissa tuoksui paistettu kinkku, jonka äiti ja iskä olivat yön aikana paistaneet.
  4. Joulukuusen haku. Meidän joulukuusi oli lähes aina metsästä itse kaadettu eikä Hong Kongista ostettu, kiitos iskän. Halutessamme Iskä otti aina myös meidät lapset mukaan kuusta kaatamaan. Muistan kerrankin, kun äiti oli pakannut meille lämmintä kaakaota ja evästä mukaan. Kävimme kaatamassa kuusen sekä teimme nuotion, missä herkuttelimme äidin tekemillä eväillä. Jalkani olivat todella kylmät, joten isäni hieroi lämmittäen niitä tulen äärellä.
  5. Joulupukin bongailu. Ennen pukin tuloa kävimme joulupäivällisellä isovanhempieni luona. Sieltä tullessamme oli jo kova kiire lahjoja avaamaan ja ajomatka tuntui loputtomalta. Siksi pelasimme usein peliä, ” kuka näkee eniten joulupukkeja matkan aikana.” Minusta se oli todella hauskaa ja ajattelin bongailla pukkeja nyt myös omien lasteni kanssa.
  6. Kuormasta syönti. Jouluruoan kanssa ei päde sanonta, ” älä syö kuormasta”. Kun äiti leipoi ja teki superherkullisia ruokia joulua varten, niin kyllä koko perhe kävi parhaansa mukaan napsimassa vähän väliä pelliltä juuri paistuneita lihapullia tai syömässä lusikallisen Nina Lincoln- kakun taikinasta.
  7. Joululeffat. Lapsuuden kodissani ei onneksi ollut telkkaria, joten on ollut pakko oppia käyttämään aikaansa muuhunkin kuin telkkarin tuijottamiseen. Meillä oli kuitenkin läppäri, mikä pyöritti hienosti dvd:tä. Joulua ennen kävimme koko perhe vuokraamassa joululeffoja, mitä sitten joulupyhinä saatoimme iltamyöhään katsella. Oli aina jännää mennä aatonaattona koko perheen voimin FilmTowniin ja päättää yhdessä mitä lainataan. Yksin Kotona Kolmonen oli kestosuosikkini.
  8. Salaa syödyt joulukalenterit. Suklaa on ollut aina heikkouteni. En ole koskaan ollut hyvä kontrolloimaan suklaan syöntiäni, en edes pienenä. Muistan, kun tulin kerran koulusta kotiin ja kukaan muu ei ollut kotona. Söin salaa joulukalenteristani lähes kaikki suklaat, mutta suljin luukut huolellisesti etten jäisi myöhemmin kiinni. Illalla minulle tuli niin huono omatunto, että paljastin itseni vanhemmilleni. He vain kiittivät rehellisyydestä ja nauroivat tekosilleni, äitini lohdutti, että olisi saattanut tehdä samoin.
  9. Sai valvoa niin myöhään kuin halusi. Vanhempani sanoivat aina, että jouluna ja uutena vuotena saa valvoa niin myöhään kuin jaksaa. Joka vuosi luulin jaksavani valvoa koko yön. Joka vuosi nukahdin viimeistään kymmeneltä. Mutta oli hienoa tietää, että kerrankin oli lupa valvoa loputtomasti.
  10. Lapsuuden muistoni ovat hyviä. Olen äärettömän onnekas muistellessani lapsuuden joulujani. Minun lapsuuden jouluni olivat todella rakkauden täyteisiä oman perheen ympäröimänä. Sain paljon pakettejakin, mutta mikään ei korvaa rakkaiden ihmisten läsnäoloa. Mikään lahja ei korvaa sitä tunnetta, kun vanhempasi halaavat sinua aamulla ja toivottavat hyvää joulua. Mikään lahja ei korvaa sitä, kun saat sisarustesi kanssa koristella kuusen. Mikään lahja ei korvaa sitä, kun saat syödä jouluruoan rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin itselläni. On paljon ihmisiä, jotka syövät jouluruokansa yksin, juhlivat joulunsa yksin. Pidetäähän siis huolta toisistamme, sillä lahjat eivät korvaa läsnäoloa.

ps. Moni varmasti huomasikin ettei eilen ilmestynyt joulukalenteriluukkua. Valitettavasti FitFashionin sivut eivät eilen illalla toimineet. Pahoittelut!

 

LUE MYÖS

KUINKA PÄÄSEN EROON SUKLAAKOUKUSTA?

ARVONTA- LEIKKIKEITTIÖ

 SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

fitfunfamily

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 3
Tykkää jutusta