Sairastelua ja pohdintoja, kuinka säästää rahaa 400 euroa kuukaudessa?!

Instagramista osa on varmasti jo huomannutkin, että perheemme pienin ei ehtinyt reissusta palattuaan viettämään kovin montaa tervettä päivää. Hänellä diagnosoitiin heti palattuamme influenssa. Ensin sairasti pelkkä pikku-Estella ja koko muu perhe hoidimme häntä. Nyt pikku- Estella on terve ja virtaa täynnä, mutta muu perhe on kaatunut sänkyyn. Aivan päinvastainen tilanne ei kuitenkaan ole, nimittäin Estella ei hoida meitä muita samalla antaumuksella kuin me hoidimme häntä. Itseasiassa pikku-neiti on aivan totaalisen kypsä sisällä olemiseen ja siihen, että koko muu porukka kotonamme tuntuu olevan melko apaattista kansaa.Mistään rennosta sairastamisesta Netflixin seurassa on siis turha haaveilla. Netflix toki on päällä, mutta sitä ehtii katsomaan lähinnä Amelie. Estella pitää siitä huolen, että äiti tai iskä eivät todellakaan jämähdä lepäämään. Meillä tilanne on vielä sinänsä helpompi, että sairastamme Domin kanssa samaan aikaan, joten kumpikin saa sairastaa puoliksi ja puoliksi huolehditaan lapsista tai paremmin sanottuna lapsesta. Nimittäin Ameliesta huolehtiminen on aika iisiä. Amelielle riittää, kun ruokapalvelu pelaa sohvalle ja sohvalla makoilee joku seurana hänen selkäänsä piirrellen. Tässä sairastuvalla on ollut aikaa pohtia kaikenlaista ja miettiä esimerkiksi rahankäyttöä. Tajusin, että meillä menee ruokaan rahaa 250 e VIIKOSSA. Mielestäni se on aivan liikaa. Päätimme Domin kanssa yrittää säästää ruokaostoksissa 400 euroa kuukaudessa, mikä siis tarkoittaa 100 euroa viikossa. Haluamme jatkossakin syödä terveellisesti, mutta yritämme suunnittelemalla ruokamme syödä huomattavasti halvemmalla. Ensimmäinen viikko on pian pulkassa ja rahaa on mennyt ruokaan 95 euroa. Sunnuntaina kirjoittelen aiheesta lisää ja kerron paljonko kaiken kaikkiaan rahaa kului ja mitä söimme. Siitä voitte sitten napata itsellenne vaikka valmiin kauppalistan 😉

LUE MYÖS

LAIHDUTTAJAN SUURIMMAT VIRHEET

KYLLÄ, TÄMÄN KIRJOITTAMINEN TUNTUI VAIKEALTA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Koska äitiydestä tuli etuoikeuden sijaan taakka?

Onneksi olen jo kahden lapsen äiti, koska muussa tapauksessa lapset saattaisivat jäädä hankkimatta. Lehtijuttuja ja blogikirjoituksia lukiessani ihmettelen välillä, miksi porukka kirjottaa lapsista ja äitiydestä niin negatiiviseen sävyyn. Kuinka lasten kanssa elämä on hirveetä, kodistasi tulee vankilasi, puolisostasi ärsyttävä taakka, lapset itkevät yötäpäivää ja omaa elämää ei ole tai jos on, niin se on vähintäänkin kamalaa. Onneksi olin nuori saadessani esikoiseni, niin porukka ei ollut ehtinyt pelottelemaan minua. Muussa tapauksessa minulta olisi saattanut jäädä kokematta elämäni parhaimpia hetkiä. Olisi saattanut jäädä tutustumatta aivan mahtaviin tyyppeihin, joiden kanssa oikeasti nautin hengata.Älkääkä käsittäkö väärin. On todella hienoa, että äitiyden raskaistakin hetkistä pystytään puhumaan ääneen, mutta unohdetaanko me puhua niistä hienoista hetkistä? Ruokitaanko me huomaamatta vain niitä negatiivisa fiiliksiä, vaikka positiivisia olisikin oikeasti enemmän? Koska äitiydestä tuli etuoikeuden sijaan pakkopullaa. Äitiys on hienoa, hullun hienoa, mutta ei varmasti se helpoin tie. Jos haluat helpon elämän, niin suosittelen pysymään kaukana parisuhteista ja olla hankkimatta lapsia. Helppo elämä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin onnellinen elämä, vaan päinvastoin. Kyllä, olen valvonut öitä lasteni kanssa. Minua on turhauttanut kiire ja oman ajan puuttuminen. Olen itkenyt keittiön lattialla, koska en tiennyt mikä itkevällä vauvalla oli hätänä. On päiviä, että olen katsonut kelloa ja odottanut lasten nukkumaanmenoaikaa. Olen ollut väsynyt. Päällimmäinen sana kuvaillessani äitiyttä on kuitenkin kaikkea muuta kuin negatiivisia sanoja. Äitinä oleminen on niin hienoa, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla. Vaikka yritän nauttia tästä ajasta lasteni ollessa pieniä, niin siitä huolimatta melko varmasti kiikkustuolissa keinutellessani vanhana toivoisin voivani elää vielä muutaman päivän uudelleen tästä ajasta. Onhan omat lapset nyt ihan parasta hengausseuraa!Äitiys on elämän suurimpia lahjoja. Kaikki eivät saa sitä kokea, vaikka kuinka haluaisivat. On ihmisiä, jotka antaisivat lähes mitä tahansa, että saisivat olla vanhempia. Arvostetaan sitä mitä meillä on! Äitiys ei ole itsestäänselvyys, ei siis missään nimessä oteta sitä sellaisena. Mitkään negatiiviset asiat eivät pysty peittoamaan sitä rakkauden ja onnen määrää, mitä äitiys tuo tullessaan. Vaikka olisin kuinka väsynyt, niin en milloinkaan vaihtaisi pois äitinä olemista. Ei äitinä oleminen ole kamalaa vaan päinvastoin. Jos tämä olisi ihan hirveetä, niin tuskin heittäisimme Domin kanssa välillä ilmoille haaveita kolmannesta lapsesta joskus tulevaisuudessa. Äitinä oleminen on ihan parasta. Jos sinulla ei ole vielä lapsia, niin älä usko kaikkia kauhutarinoita, mitä netissä lukee. 😉Tyttöjen superihanat paidat ovat Kiddowilta. Olen aiemminkin blogissa kertonut Kiddowin aivan ihanista vaatteista, mitkä eivät mene jatkuvassa pesu-kuivausrumpu-kierteessäkään huonoksi. Ja nyt tulee hyviä uutisia, nimittäin meidän Instagramissa (huom, löydät meidät Instasta nykyään nimellä: fitfunfamilyblog ) arvotaan 50 euron lahjakortti Kiddowille ja ajankohta ei voisi olla parempi, nimittäin…. HUOMENNA Kiddow julkaisee uudet tuotteet! Nyt siis kannattaa ehdottomasti osallistua arvontaan ja voittaa itsellesi shoppailurahaa 😉

Miten meni lento noin niin kuin omasta mielestä?!

Olen useasti hehkuttanut täällä, kuinka lasten kanssa ei kannata pelätä matkustamista. Olen kertonut, kuinka superhyviä matkustajia meidän tytöt ovat. Olen kertonut, kuinka lennot ovat menneet aina ihan liian helposti. Olen kertonut, kuinka suurimman osan matkustusajasta tytöt nukkuvat. Olen myös saattanut ääneen ihmetellä, miksi vanhemmat jännittävät lasten kanssa lentämistä. Hyvinhän ne lennot aina menee. No tällä kertaa ei muuten mennyt.Siinä missä Amelien kanssa lennot menivät ihan yhtä helposti kuin aina ennenkin, niin Estellan kanssa ei todellakaan mennyt. Jos lensit lauantai-iltana Helsingistä Müncheniin ja korvasi olivat hajota lapsen huudosta, niin suuret pahoittelut siitä. Kova ääni ei ollut lähtöisin palosireenistä, vaan meidän rakkaasta ihanasta tyttärestämme. Estella päätti aloittaa huutamisen jo ennen edes koneen käynnistämistä. Epätoivon partaalla me vanhemmat yritimme saada hänet rauhoittumaan. Dom totesi, että ehkä imetystaivalta olisi sittenkin pitänyt jatkaa vähintään kouluikään asti. Imetys, kun edellisillä lennoilla on aina estänyt tällaiset keissit. Homman jatkuessa Dom sanoi, että alkaa kohta itse imettämään Estellaa saadakseen hänet rauhoittumaan. Onneksi ei kuitenkaan näin tehnyt tai olisimme melko varmasti saaneet aikaiseksi jonkun sortin imetys-skandaalin.Tämä tilanne kesti maximissaan 15 minuuttia, mutta tuona aikana tajusimme miksi porukka jännittää lasten kanssa matkustamista. Ongelma ei ollut se, että emme itse olisi kestäneet oman lapsemme huutoa, vaan meidän kävi yksinkertaisesti sääliksi kanssamatkustajia. Teki mieli ostaa jokaiselle matkustajalle pahoitteluksi Fazerin suklaalevyt.  Dom heitti jo ilmoille, että paluumatkalle vuokrataan auto ja ajetaan kotiin. Voi, kuinka epätoivoiselta tuo hetki juuri silloin tuntui, eikä tilannetta yhtään auttanut se, että lentoemäntä yritti tulla kertomaan ettei kukaan oikeastaan edes huomannut neidin raivoavan. Niimpä, ei varmasti!  Nyt tämä asia jo naurattaa ja aiomme lentää jatkossakin lasten kanssa. Tämän 15 minuutin välikohtauksen jälkeen kummatkin tytöt nukahtivat ja nukkuivat loppulennon, joten oikeastaan tälläkin kertaa kaikenkaikkiaan matkustaminen sujui melko iisisti.

Valitettavasti itse lentomatkalta ei tullut otettua kuvan kuvaa, ihan syystä!

Tyttöjen matkalaukut ja reput saatu täältä.

LUE MYÖS

Muutoksia parisuhteessa

Älä sano, että tiedät miltä tuntuu olla yksinhuoltaja

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM