Mikä on hyvä ikäero lapsille?

Kuinkakohan monta kertaa googlesta on yritetty hakea vastausta otsikossa esitettyyn kysymykseen? Onko täydellistä ikäeroa edes olemassa?Meidän tytöillä on ikäeroa nelisen vuotta ja näin äkkiseltään minulla ei juurikaan ole pahaa sanottavaa siitä ikäerosta. Kun Estella syntyi odotti Amelie pikkusiskoaan jo innolla. Amelie ei ole milloinkaan ollut tippakaan mustasukkainen, vaan suorastaan palvonut pikkusiskoaan. Edelleen kieltäessäni Estellaa (esimerkiksi puremasta sohvaan reikiä) Amelie puolustaa aina siskoaan ja sanoo, että ei Estella sitä tahallaan tehnyt, hän ei vaan ymmärrä vielä. Viimeisen kuukauden aikana tytöt ovat alkaneet jo leikkimäänkin keskenään, joten turhaan murehdin sitä ettei Amelielle olisi milloinkaan pikkusiskosta leikkiseuraa. Toki leikit ovat hyvin yksinkertaisia ja Amelie lähinnä leikittää Estellaa, mutta olipa leikit millaisia hyvänsä, niin tytöt joka tapauksessa touhuavat yhdessä.Estellan vauva-aika oli mielestäni äärimmäisen helppo. Amelie oli jo neljä vuotias, joka on aina ollut hyvin omatoiminen neiti ja auttoi mielellään myös siskonsa hoidossa. Neljän vuoden ikäero on tuntunut ihan superhelpolta ikäerolta. Jos haluaa kaiken menevän mahdollisimman helposti ja vaivattomasti, niin suosittelen lasten ikäeroksi neljä vuotta. Toki, kuka sen tietää, kuinka suuri osuus todellisuudessa on myös lastemme luonteilla, mutta mielestäni kummankin neidin kanssa on mennyt aika chillisti. Ei ole ollut kahta vaippaikäistä samaan aikaan, toinen ei missään vaiheessa ole ollut mustasukkainen, vaikka toinen ei vielä puhetta ole ymmärtänyt niin toinen on, isompi on jo osannut pukea itsensä ennen pikkuisen syntymää ja yötkin ollaan nukuttu hyvin. Saattaa siis hyvinkin olla, että minulla on useamman lapsen äitinä melko ruusuinen kuva arjesta. Jännä nähdä miten arki sujuu uuden tulokkaan synnyttyä, kun Estella on vasta pari vuotias. Ameliehan täyttää jo kuusi ja odottaa taas kerran innolla uutta pikkusisarustaan ja olen aivan varma, että hän haltsaa isosiskon roolin tälläkin kertaa vähintään yhtä hyvin kuin viime kerrallakin. Estellan suhtautuminen pikkutulokkaaseen hieman jännittää. Pelkään, että Estella on melko mustasukkainen minusta ja ei ehkä ole niin innoissaan uudesta perheen pienimmästä. Uskon kyllä Estellankin ajan kanssa tottuvan pikkusisaruksen läsnäoloon, mutta veikkaan ettei arki lähde ihan yhtä helposti rullaamaan kuin edellisellä kerralla tuodessamme vauvan kotiin. Faktahan myös on, että syksyllä perheessä on kaksi hyvin pientä, jotka kummatkin tarvitsevat todella paljon apua arkisissa asioissa kuten pukemisessa yms. Varmasti arki tulee olemaan erilaista, kun pienimmillä on vain pari vuotta ikäeroa kuin sisarusten kanssa, joilla oli neljä vuotta ikäeroa. Innolla odotamme pikkukaveria saapuvaksi ja sittenhän sitä nähdään, miten arki lähtee rullaamaan. Varmasti tärkeää on yrittää jutella ja valmistella myös Estellaa tulevaan. Amelie keskustelee vauvasta monta kertaa päivässä, mutta Estella ei tietenkään vielä samalla tavalla ymmärrä koko vauva-touhua. Olen kuitenkin täysin varma, että meidän neitien joukkoon mahtuu paremmin kuin hyvin vielä yksi tiimiläinen. Meidän tytöt rakastavat aivan suunnattomasti toisiaan ja olen varma, että rakkautta riittää myös uudelle sisarukselle. Meidän kolmikko on varmasti aivan mieletön jengi <3 Kuvissa olevat tyttöjen mekot ja leggingsit ovat saatu YO ZEN:lta. YO ZEN:en laadukkaat materiaalit ja ajaton design todellakin takaa, että YO ZEN– tuotteet tulevat käyttöön uudelleen ja uudelleen sesonkien vaihtuessa. Olen aiemminkin kirjoittanut, kuinka lastenvaatteiden pitää kestää pesua ja kulutusta, mutta miellyttää myös silmää. Satsatessani lastenvaatteisiin toivon vaatteiden olevan käyttökelpoiset vielä useista pesukerroista huolimatta ja parasta on, jos myös pikkusisko voi vielä käyttää isosiskonsa vanhoja vaatteita. YO ZEN:n mekot tyttöjen päällä ovat kestäneet heidän kiipeilyään, remuamista sekä pesukertoja ja ne ovat edelleen täysin moitteettomassa kunnossa. On siis todellakin ilo suositella YO ZEN:en tuotteita myös teille lukijoillemme.

LUE MYÖS

LÄHETE SIKIÖN NIPT-TUTKIMUKSEEN

”OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

 

”Oliko kolmas lapsi vahinko?”

Muutaman äidin kanssa olen jutellut kyseisestä ilmiöstä, mikä tuntuu olevan melko yleinenkin. Ennen lapsia tutut ja tuttujen tutut kyselevät, koska perheenlisäystä on tulossa. Ensimmäisestä raskausuutisesta onnittelee jopa kummin kaiman kaverit ja kaikki tuntuvat olevan onnellisia uudesta ihmisen alusta. Toisen lapsen kohdalla raskausuutisista ollaan myös iloisia. Vihdoin isosisarus saa leikkikaverin ja hänen ei tarvitse jäädä ainokaiseksi. Kuinka ihanaa on, että lapsilla on sisaruksia. Toinen lapsi tuntuu olevan iloinen uutinen myös ulkopuolisille, mutta kaksi lasta tuntuu olevan se ainoa oikea lapsiluku. Mikäli seuraavia tulee, niin sen on pakko olla vahinko tai silkkaa hulluutta. Kolmannen lapsen kohdalla onnittelujen sijaan olen saanut suoraakin suorempia kysymyksiä siitä, kuinka kolmannen lapsemme on pakko  ollut olla vahinko. Ollaan kyselty, mikä ehkäisy petti ja kuinka sopeuduimme ajatukseen kolmannesta. Eihän kolmas lapsi voi olla suunniteltu. Eihän tämä tieto oikeastaan edes kenellekään kuulu, mutta kerrottakoot se nyt julkisestikin, että meidän kolmas pienokainen oli täysin suunniteltu ja toivottu. Emmekä todellakaan pidä kolmatta lasta itsestäänselvyytenä vaan suurena siunauksena. Olemme todella onnellisia, että olemme saamassa perheeseemme pian uuden tulokkaan. Ja vaikka hän olisikin ilmoittanut tulostaan yllätyksenä, niin hän ei silti olisi vahinko vaan ihanaakin ihanampi yllätyslahja. Vahinko särähtää korvaan niin pahasti. Minun lapsistani yksikään ei ole vahinko, vaan jokainen heistä rakkaita lahjoja. Ihmiset eivät ole vahinkoja, kun kananmuna tippuu lattialle ja menee rikki, se on vahinko.Lapsia ei missään nimessä hankita, niitä saadaan. Tiesitkö, että ehkä myös moni sinun tutuistasi kamppailee lapsettomuuden kanssa. Osa tutuistasi on saattanut menettää lapsensa jo ihan alkumetreillä, vaikka et siitä tiedäkään. Utelut tai negatiiviseen sävyyn kommentointi lapsiluvusta voi ihan oikeasti tuntua ihmisistä pahalta. Kun joku kutsuu sinulle maailman rakkaimpia ihmisiä vahingoiksi, niin kyllä se herättää varmasti jokaisessa meissä nihkeitä fiiliksiä. Ymmärrän, että moni sanoo myös ajattelemattomuuttaan näitä kommentteja, siksi halusinkin muistuttaa ettei lasten saaminen ole itsestäänselvyys ja lapsiluvun kommentointi ei oikeastaan kuulu ulkopuolisille. Mikäli kaikki menee hyvin, niin meidän perheemme kasvaa loppukesästä yhdellä odotetulla pikkuisella ja olemme koko perhe aivan tavattoman onnellisia ja kiitollisia hänestä jo nyt.

 

LUE MYÖS

LÄHETE SIKIÖN NIPT-TUTKIMUKSEEN

HÄÄMME ITÄVALLAN ALPEILLA

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

Miten saada lapsiperheen aamut toimiviksi? Näin teet arjestasi helpompaa.

Varmasti monessa lapsiperheessä aamut ovat kiireisiä ja hektisiä. Kuuntelin tänä aamuna muutamien äitien keskustelua, missä he puhuivat niistä kuuluisista järkyttävistä arkiaamuista. Eiköhän me kaikki tiedetä se fiilis, kun kaikki on hukassa, lapset eivät ole yhteistyöhaluisia, puoliso ei anna parastaan, itsestä puhumattakaan ja nämä aamut usein vielä päättyvät esimerkiksi kananmunan hajoamiseen lattialle. Nämä äidit olivat ilmeisesti väsyneet jatkuviin katastrofi-aamuihin. He miettivät pitäisikö lapset opettaa syömään nopeammin, koska syömiseen saattaa lapsilla höpöttelyn lomassa upota jopa 30 minuuttia. Pukeminen taas ei kuulemma suju ikinä hyvin ja koko perheellä on mennyt hermot jo ennen edes ovesta ulos astumista. Keskustelussa äidit miettivät, kuinka lapset pystyisivät pukemaan, syömään ja toimimaan aamuisin reippaammin. Mietin itse mielessäni, että herääminen hieman aikaisemmin saattaisi ratkaista aamun kiiret. En tietenkään sanonut sitä ääneen, mutta en yksinkertaisesti ymmärrä, miksi aamut pitäisi tehdä kaikille kiireisiksi, kun lopputuloksena jokaiselta palaa käpy jo aamutuimaan.Meidän perheessä 8.30 pitää esikoisen olla päiväkodissa, jonka jälkeen Dom tai minä teemme hommia ja toinen hoitaa Estellaa. Arkiaamuna pitää siis astua ulos ovesta n. 8.00, jos menemme kävellen ja autolla mentäessä viimeistään 8.20. Meidän perheessä ei siis kyse ole mistään superaikaisista aamuista ja varmasti tilanne on eri, jos vanhemmat menevät esimerkiksi töihin huomattavasti aikaisemmin. Siitä huolimatta, että ulos ovesta pitää olla vasta kahdeksan aikoihin, niin meillä herätään viimeistään varttia yli kuusi. Monet ihmettelevät, miksi meillä herätään niin aikaisin, mutta siihen on todella iso syy. Nimittäin meidän lapset (sekä minä ja Dom) tarvitsevat rauhalliset pitkät aamut. Meidän aamuihin kuuluu pitkiä keskusteluja ja yleensä pelaamme pari uuno-peliäkin. Kun varaa hyvin aikaa aamuihin, ei missään vaiheessa meinaa mennä hermot kiireeseen, vaan taaperonkin voi antaa ihan rauhassa pukea itseään sen 15 minuuttia. Lapset ja puoliso tuntuu huomattavasti mukavemmilta, kun ei ole järkyttävä kiire ja stressi kaikilla.miten saada lapsiperheen aamut toimiviksiMyös me Domin kanssa tarvitsemme rauhalliset aamut tai koko päivä ei todellakaan ala hyvin. On ihana herätä rauhassa, hakea tytöt huoneestaan, makoilla koko perheenä pitkään meidän sängyssä jutellen tulevasta päivästä ja aloittaa uusi päivä ilman kiireitä. Pari kertaa olemme nukkuneet pommiin ja ne aamut eivät todellakaan ole olleet parhaimmistoa (suoraan sanottuna silloin ei mennyt mikään putkeen). Tunti on liian vähän ainakin meidän lapsille pukea, hoitaa aamupesut ja syödä, se yksinkertaisesti aiheutti kiireen ja hektisen fiiliksen. Jos teidän perheessä aamut ovat yhtä katastrofia, niin suosittelen kokeilemaan herätä edes 15 minuuttia aikaisemmin. Usko tai älä, mutta 15 minuuttia aamussa tekee paljon, varsinkin lasten kanssa.miten saada lapsiperheen aamut toimiviksiTottakai ymmärrän, että kaikissa perheissä ei yksinkertaisesti pystytä heräämään edes 15 minuuttia aiemmin. Jos vauva on valvottanut koko yön, niin varmasti jokainen minuutti, mitä saa nukkua on tärkeä. Katsotaan miten meilläkin aamurutiinit muuttuvat, kun beibi syntyy. Mutta on varmasti vanhempia ja valitettavasti lapsiakin, jotka katsovat ruutua iltamyöhään ja tämän takia nukkumaanmeno myöhästyy, aamulla nukutaan pidempään ja luonnollisesti aamuista tulee kiireisiä. Suosittelen siis ihan superlämpimästi kokeilemaan mennä nukkumaan hieman aikaisempaa ja herätä hieman aikaisempaa. Saattaa olla, että yllätyt positiivisesti. Hyvin nukutun yön jälkeen ilman kiireitä ei harmita ollenkaan, vaikka joudut etsimään tovin lapsesi hukkunutta sukkaa ja kadonnutta pipoa. Rentoja aamuja kaikille!

LUE MYÖS

MEILLE TULEE VAUVA

HÄÄMME ITÄVALLAN ALPEILLA

ÄLÄ SANO, ETTÄ TIEDÄT MILTÄ TUNTUU OLLA YKSINHUOLTAJA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM