Mitä sain Domilta lahjaksi?

Olimme sopineet Domin kanssa ettemme osta toisillemme lahjoja, koska lähdemme joulun jälkeen Itävaltaan ja siinä on meille kummallekin enemmän kuin tarpeeksi joululahjaa. Kyllähän te tiedätte, miten tällaisset sopimukset päättyvät: sopimuksen rikkomiseen kummankin osapuolen taholta. Niin kävi myös meillä. Domin antama lahja oli kuitenkin jotain, mitä en todellakaan osannut odottaa, jotain todella erityistä.Avasin Domilta saamani lahjan ja olin jo heittämässä ylimääräisiä papereita roskiin, kun Dom sanoi laatikon pohjalla vielä olevan jotain. Laatikon pohjalla paperien seassa oli pieni lahjapaketti, mistä paljastui aivan ihana Domin itse tekemä rannekoru. Kävimme Domin kanssa syksyllä keskustelua siitä, miten mielestäni itsetehdyt lahjat ovat parhaita. Kun toinen on antanut aikaansa ja ajatuksiaan lahjansaajalle. Aikaa, kun ei saa milloinkaan takaisin eikä sitä voi rahalla ostaa. Ajan antaminen toiselle on mielestäni yksi suurimmista rakkauden osoituksista.Amelielle oli myös osoitettu pieni paketti, samanlainen kuin minulle. Amelie avasi pakettinsa ja sieltä paljastui myös Domin tekemä rannekoru. Dom oli tehnyt meille aivan ihanat rannekorut. Amelien rannekorussa oli Suomen ja Itävallan värit. Minun koruni puolestaan oli hieman hillitymmän värinen. Olen edelleen ihan sanaton, rannekorut olivat olivat aivan mielettömän ihanat! Amelie totesi illalla mennessään nukkumaan, että Iskä rakastaa mua tosi paljon, kun oli tehnyt rannekorunkin minulle. Niinpä, tämä lahja sai meidät todellakin tuntemaan itsemme erityisiksi. Kiitos rakas Dom!

Luukku 24: Haluamme toivottaa teille mahtavaa joulua!

Joulupyhät olemme halunneet viettää perheenä ja jättää blogin hieman sivummalle. Parhaimmasta yrityksestäni huolimatta, ei ajastettu blogipostaus ollutkaan ilmestynyt blogimme, joten joulutervehdyksemme tulee hieman myöhässä. Haluamme kiittää teitä jokaista lukijaamme ja yhteistyökumppanejamme sekä toivomme, että teillä on ollut aivan  ihana joulu. Mekin palaamme huomenna takaisin blogin pariin, mutta tämän päivän nautimme vielä perheestä, yhdessäolosta ja hyvästä ruoasta.

”We’ve been waiting for it all year long
We feel it in the air and we hear it in the songs
There is peace on earth and no place like home
It’s what the world’s been missing
It’s finally Christmas

Daddy breaks out the Bible and brings it all back home
We gather to remember the greatest story ever told
How a Father sent His only Son to be our only hope
What the world’s been missing
That Jesus is the reason
It’s finally Christmas”

Luukku 23: Joulukuusta kaatamassa!

ps. Eilen ei valitettavasti luukku auennut, koska niinkuin osa InstaStorysta huomasi, niin minulla oli eilen taas aamusella näkö pois migreenin takia. Migreenipäivinä en uskalla koneelle istua, että kohtaus ei uusiudu. Ihan parasta aatonaattoa kaikille koko meidän perheeltä! <3