Älä huuda mun lapselle!

Olin eilen tyttöjen ja parin ystäväni kanssa tuttuun tapaan lähikaupassamme. Kauppareissu ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen, vaan sai sykkeeni nousemaan satoihin aikuisen miehen ala-arvoisesta käytöksestä. Heti alkuun haluan tehdä selväksi ettei minulle missään nimessä ole ongelma, jos vieras aikuinen puuttuu lapseni tekemisiin tai komentaa lastani, kunhan siihen on syytä ja aikuinen tekee homman fiksusti. Sen sijaan syyttä karjuminen lapselleni, sen jälkeen minulle valehteleminen ja toteaminen kuinka ”minä teen, mitä minä haluan” ei ole oikein.

Olimme tehneet jo suurimman osan ostoksista, kun jäimme vielä valitsemaan, mitä tortillapohjia aiomme ottaa. Toinen tytöistä meni jo seuraavaan hyllyväliin hakemaan pyytämiäni keksejä samalla lauleskellen, kun yhtäkkiä kuulin jonkun karjaisevan todella vihaisesti, että ”lopeta”. Säikähdin itsekin kovaa ääntä ja lähdin tietenkin heti katsomaan, että olihan minun lapsellani kaikki okei ja eihän tuo huuto ollut tarkoitettu hänelle. Hyllyn kulmassa tyttöni juoksi minua itkien vastaan, että tuntematon mies huusi hänelle.Mies oli jo kävelemässä poispäin, kun kysyin miehen takaa, että mitä juuri oli tapahtunut ja voisiko hän hieman selittää käytöstään. Mies katsoi minua vihaisesti ja sanoi tyttäreni törmänneen häneen sekä haukkuneen häntä. Tämä suomalainen mies jatkoi vielä kertoen minulle tyttäreni olevan rasisti, ei tainnut mies tietää, että omassa perheessämmekin on ulkomaalaisia. Aikamoisia syytöksiä noin yhtäkkiseltään pienelle tytölle ja suurimman osan tiesin heti täysin perättömiksi. Sattumoisin olin kuullut koko ajan, mitä toisella puolella oli tapahtunut ja tyttäreni ei todellakaan ollut haukkunut häntä tai edes puhunut hänelle(kyseessä oli ilmeisesti ollut väärinkäsitys). En kuitenkaan ollut nähnyt tapahtumia, joten mahdollista törmäämistä en tietenkään olisi nähnyt. Katsoin tytärtäni, joka hysteerisenä itki ettei todellakaan ollut koskenutkaan kyseiseen mieheen. Tässä vaiheessa pulssini nousi entisestään ja kysyin mieheltä, että törmäsikö tyttöni todella häneen. Mies kierteli, kunnes sanoi ettei törmännyt, mutta olisi voinut törmätä. Tässä vaiheessa ärsytykseni lisääntyi entisestään. Ensin mies oli ottanut oikeudekseen huutaa lapselleni ja toiseksi hän ei edes tässä vaiheessa voinut pyytää anteeksi lapseltani, vaan valehteli minulle tapahtuneista. Kysyin häneltä, että miksi ihmeessä hän sitten huusi lapselleni, jos lapseni ei ollut tehnyt mitään muuta väärää, kun sattunut samaan riviväliin tämän miehen kanssa. Totesin myös miehelle, että hänen käytöksensä ei todellakaan ollut ok ja ettei aikuinen mies voi käyttäytyä noin pikkulapselle. Tässä vaiheessa viimeistään ajattelin miehen tajunneen toimintansa vääryyden ja pyytävän anteeksi. Anteeksipyynnön sijaan hän päätyikin huutamaan minulle, kuinka minä tässä en ole se aikuinen ja hän saa tehdä mitä haluaa. Kahden pienen lapsen kanssa ja vielä raskaana näin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi antaa asian olla, koska en todellakaan mennyt takuseen etteikö mies kävisi pian päälleni ottaessaan askelia kohti meitä.Ystäväni olivat odottaneet hyllyn toisella puolella ja kuulleet koko keskustelumme. Tähän toinen ystävistäni, joka on opettaja, totesi kuinka surullista on, että osa ihmisistä oikeasti luulee, että he saavat tehdä mitä haluavat. Keskustelimme päivän aikana useasti hänen sekä Domin kanssa siitä, kuinka hukassa on, jos ihan oikeasti ajattelee oikeudekseen käyttäytyä juuri niinkuin itseä sillä hetkellä huvittaa välittämättä muista ihmisistä. Selitimme pienelle tytöllemme, kuinka miehen käytös oli ala-arvoista ja kuinka niin ei tulisi milloinkaan käyttyä, eikä ainakaan aikuisten. Ensinnäkin asioista voi sanoa kauniisti. Toiseksi, kenellekään ei valehdella. Kolmanneksi, huomatessasi tehneesi jotain väärää, sinun pitää pyytää anteeksi, vaikka se olisi vaikeaa. Neljänneksi, et todellakaan voi tehdä elämässä vain niinkuin itse haluat, vaan on ihan pakko ottaa myös muut huomioon.

LUE MYÖS

SYKSYN SAAPUMINEN AIHEUTTAA HAIKEUTTA

VOIKO RAVITSEMUKSELLA MAXIMOIDA RASKAAKSI TULEMISTA?

OLISINPA TIENNYT, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ NUKUN JÄLLEEN YÖNI HYVIN

MILTÄ TUNTUU, ETTÄ EN MILLOINKAAN SAA POIKALASTA

RASKAUS, PIENET LAPSET JA PARISUHDE

”OLIKO KOLMAS LAPSI VAHINKO?”

LAPSESTA FIKSU RAHANKÄYTTÄJÄ

KUTSUITKO TOISTA HUOMIONHAKUISEKSI? EIKÖHÄN ME KAIKKI OLLA.

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM

 

fitfunfamily

Yksi vastaus artikkeliin “Älä huuda mun lapselle!”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 23
Tykkää jutusta