Sydämenasia | Autetaan heitä auttamaan!

Tänään haluan kertoa teille tarinan epäitsekkyydestä, altruismista, ja perheestä, joka tekee kovasti töitä elantonsa eteen ja silti antaa rakkauttaan ja voimavarojaan ihmisille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Haluan kertoa teille Martinista ja Nicolesta ja heidän säätiöstään “Kurima – neues Leben für Simbabwe” (Kurima – Uusi elämä Zimbabwelle)Tiedän Nicolen jo yläkouluajoilta. Olin silloin pieni kapinallinen, Nicolen taas en muista ikinä puhuneen mitään pahaa noina neljänä vuotena. Joten, vuosia myöhemmin en ollut yllättynyt kuullessani, että hän oli mennyt yliopistosta Zimbabween, jossa oli työskennellyt orpokodissa. Siellä hän tapasi myös miehensä Martinin. Nyt he ovat muuttaneet Itävaltaan kahden lapsensa kanssa ja tapasimme heidät tänä talvena. Saimme viettää upean päivän itävaltalaisella maatilalla, jossa lapset saivat ajella poneilla. Martinin ja Nicolen seurassa on helppo olla, sillä he ovat todella avoimia ja nöyriä ihmisiä. He kertoivat, että ovat perustamassa säätiötä, jonka tarkoituksena on auttaa zimbabwelaisia. Mutta taidan antaa Martinin ja Nicolen kertoa tästä teille itse: (kuvat ovat perheeltä, joita he ovat jo saaneet auttaa)Nicole and Martin: ”Säätiömme “Kurima – Uusi elämä Zimbabwelle” perustettiin vuonna 2017 Tirolin Pollingissa Martin Karomben (Zimbabwesta) ja Nicole Karombe-Rottin (Itävallasta) toimesta. Säätiön tavoitteena on auttaa ihmisiä, etenkin zimbabwelaisia orpoja ja haavoittuvassa asemassa olevia lapsia opettamalla heille maanviljelytaitoja. Sana “kurima” on shonan kieltä ja tarkoittaa maanviljelyä.Zimbabwe oli ennen yksi Afrikan rikkaimmista maista maataloutensa ansiosta, mutta taloudellisesti ja poliittisesti epävakaan tilanteen takia zimbabwelaiset menettivät lähes kaikki ulkomaiset maatalouden sijoittajat. Viljelyskasvien tuotannon heikkeneminen pakotti zimbabwelaiset turvautumaan jokapäiväiselle elämälle välttämättömissä elintarvikkeissakin lähes kokonaan maahantuotuihin tuotteisiin. Tuota kaunista maata varjostaa äärimmäinen köyhyys, HIV, työttömyys ja inflaatio. Onneksi Zimbabwella on vielä runsaasti viljelyskelpoista maata ja monipuolinen ilmasto, jotka mahdollistavat monenlaisten raaka-aineiden viljelyn niin tuottajan omaan käyttöön kuin myyntiinkin. Zimbabwessa on myös hyvät ilmasto-olosuhteet myös erilaisten eläinten kasvattamiselle projekteja varten. Vuonna 2009 Zimbabwessa asui noin 1,3 miljoonaa lasta, jotka olivat orpoutuneet HIV:in tai AIDS:in seurauksena. Tämä määrä ei vielä edes sisällä orpoja, jotka ovat menettäneet vanhempansa muiden syiden takia. Äärimmäinen köyhyys ajaa monia naisia hylkäämään lapsensa ja lähtemään maasta.

Koska olemme asuneet ja työskennelleet zimbabwelaisten orpolasten kanssa useamman vuoden ajan, tunnemme heidän tarpeensa ja heidän maahansa — erityisesti lapsia koskettavat — liittyvät ongelmat. Poliittinen tilanne näyttää olevan muutoksessa, minkä johdosta nyt on hyvä aika sijoittaa tähän maahan ja erityisesti tähän sukupolveen. Ihanat zimbabwelaiset todella ansaitsisivat sen. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta zimbabwelaiset ovat rauhanomainen, ystävällinen ja lämmin kansa. Tavoitteemme on perustaa lastenkoti tai kylä maatilalle, jotta se voi olla omavarainen. Lasten kylään tulee useita pieniä rakennuksia, joihin kuhunkin mahtuu kymmenen lasta ja kaksi hoitajaa, jotka ovat läsnä yötä päivää lasten luona. Aluksi otamme tilalle 20 lasta, mikä tarkoittaa, että tarvitsemme kaksi rakennusta, joissa lapset voivat opetella maataloustaitoja.

Emme halua ainoastaan pitää huolta lapsista, kunnes he ovat täysi-ikäisiä, vaan myös opettaa heille elämäntaitoja, jotta he pystyvät aikuisina pitämään huolta itsestään ja perheistään.

Vaikka muutimme Itävaltaan heinäkuussa 2017, emme pysty unohtamaan tuota avutonta tilannetta, jossa niin monet zimbabwelaiset lapset ovat. Uskomme, että Jumala lähetti meidät Itävaltaan, jotta voimme aloittaa tämän projektin. Kaikki ne kokemukset, jotka sieltä saimme, vaikuttivat elämiimme valtavasti ja haluamme jatkaa mahdollisimman monen lapsen auttamista. Toivomme, että koulutuksen ja omavaraisuuden kautta Zimbabwessa on tulevaisuudessa vähemmän orpolapsia.” Olen niin kiitollinen Martinin ja Nicolen kaltaisista ihmisistä, jotka ovat upeita roolimalleja meille kaikille. Siksi blogimme käyttäminen asian levittämiseen oli meille sydämen asia. Näytetään, että myös me Suomen kaltaisessa upeassa maassa haluamme auttaa! Vakuutan, että 100% jokaisesta lahjoituksesta menee suoraan lasten ja yllämainitun projektin hyväksi!

Liitän postauksen loppuun säätiön pankkitiedot. Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä Maritiniin ja Nicoleen englannin tai saksan kielellä heidän Facebook-sivujensa kautta. Sivut ovat nimeltään “Kurima – Neues Leben für Simbabwe“. Voit myös olla yhteydessä heihin sähköpostin välityksellä: [email protected]

Voit myös kirjoittaa kysymyksesi suomeksi kommenttikenttäämme ja me välitämme kysymyksesi heille.

Kiitos jo etukäteen kaikesta antamastanne avusta. Siunausta!

Tilitiedot:

Kurima – Neues Leben für Simbabwe

Osoite: Polling 115/2 Postalnr.: 6404 City: Polling

IBAN: AT94 3633 6000 0490 6251

BIC: RZTIAT22336

— English —

A Matter of the Heart

Today I want to tell you a story about selflessness, about altruism, about a family that has to work hard for their living and still give all their love and energy to the ones who need it the most. I want to tell you about Martin and Nicole and their trust “Kurima – neues Leben für Simbabwe” (Kurima – New Life for Zimbabwe).

I know Nicole back from junior high. Back then I was a little rebel and I can’t remember a bad word from here during those four years. So, years later, I wasn’t really surprised to hear that she went from university to Zimbabwe, where she worked in an orphanage. There she also met here husband Martin. Now they have moved to Austria with their two kids where we met them this winter. We had a great day on a farm in Tirol where the kids could ride ponies. It’s really easy to be with somebody like Martin and Nicole who are so open-hearted and humble. They told us that they are starting a trust to help people in Zimbabwe. But maybe I let Martin and Nicole tell you about this in their own words: (the pictures are from a family they have already been helping)

The trust „Kurima – neues Leben für Simbabwe“ (New life for Zimbabwe) was established in December 2017 in Polling in Tyrol, by Martin Karombe (from Zimbabwe) and Nicole Karombe-Rott (from Austria). This trust is focused on helping people, especially orphan and vulnerable children in Zimbabwe by enabling them to learn farming skills. The word “Kurima” is Shona and it means farming.

Zimbabwe used to be one of the richest African countries through agriculture, but because of economic and political instabilities, Zimbabweans lost almost all its foreign investors in agriculture. Production of crops deteriorated and they are forced to import almost all the necessary food items for their daily lives. The beautiful country is characterized by extreme poverty, HIV, unemployment and inflation. Positively Zimbabwe still possess abundant arable land and diverse climate which enables cultivation of a wide variety of food and cash crops. It’s not only limited to horticulture but has goods weather conditions that are favorable to raise different types of animals for projects.

In 2009, an estimated number of 1.3 Million orphans lived in Zimbabwe due to HIV and Aids. This number doesn’t even include orphans who had lost their parents due to other reasons. The extreme poverty forces many women to abandon their children and to leave the country.

Since we have been living and working with orphans in Zimbabwe for some years, we know their needs and the problems of the country and especially those of the children very well. The political situation seems to be changing, hence this is a good time to invest in the country and particularly in this generation. The lovely people in Zimbabwe would really deserve it. Despite all the difficulties, Zimbabweans are very peaceful, welcoming and friendly.

Our goal is to establish a children’s home / village on a farm in order to make the home self-sustainable. A children’s village incorporates a various number of round huts for 10 children and two caregivers who will be taking care of the children day and night. To start with we would have 20 children on the farm, which means we need two villages, where the children will learn farming skills.

We don’t only want to keep children until they are grown-ups, we want to teach them farming skills and life skills, so that when they grow up they will be able to cater for themselves and their families.

Even though we moved to Austria in July 2017, we can’t forget the helpless situation, children are facing in Zimbabwe. And we feel that God sent us to Austria, so that we will be able start this project. All the experiences we made in Zimbabwe impacted our lives tremendously and we want to continue helping as many children as possible. And we do hope that through education and self-sustainability, there will be less orphans in the near future.

Dom:

I’m so thankful to know people like Martin and Nicole who are such great role models for us all. That’s why it was a matter of heart for us to use this platform to inform you, our readers about this. Let’s show them that also us, who life in as great of a country like Finland, want to help! I can guarantee that 100% of each donation will be used directly for the benefit of the children and the project described above!

I will put the bank information at the end of this post. If you have any questions, you can contact Martin and Nicole in English or German over their Facebook page “Kurima – Neues Leben für Simbabwe“ or email: [email protected]

Or you can write your question in Finnish to our comment section and we pass it on to them. And feel free to share this post everywhere!

Thank you already for all the help and God bless.

Bank account:

Kurima – Neues Leben für Simbabwe

Street: Polling 115/2 Postalnr.: 6404 City: Polling

IBAN: AT94 3633 6000 0490 6251

BIC: RZTIAT22336

Lähete sikiön Nipt-tutkimukseen!

Meillä oli viime viikon perjantaina ensimmäinen virallinen ultra. Aurinko paistoi ja hieman jopa lämmittikin, kun kävelimme Domin kanssa äitiyspolille. Todettiin siinä yhteen ääneen, että justhan me vasta oltiin täällä Estellan raskausaikana. Vaikka onhan siitä aikaa jo kaksi vuotta, mutta se aika vaan kuuluu niin äkkiä. Kävellessämme sisään kaikki jotenkin konkretisoitui. Meille on oikeasti tulossa kolmas lapsi. Perheemme on ihan oikeasti kasvamassa. Jos kaikki vaan menee hyvin, niin kesän jälkeen saamme tulla ulos tuolta samasta paikasta uusi vauva mukanamme. Vauva, mikä on tällä hetkellä saanut isoimmalta isosiskoltaan lempinimeksi: PikkuLanttu. Meidän perheeseen kuuluu pian viisi ihmistä. Mehän olemme sitten suurperhe. Saamme olla aivan äärimmäisen onnellisia, että meitä on siunattu kolmannella aarteella.Ultrassa kaikki näytti todella hyvältä. Mitä näillä viikoilla voidaan sanoa, niin vauva oli kaikinpuolin täydellinen. Täydellinen vauva olisi ollut meille vanhemmilleen silloinkin, vaikka kätilön mukaan vauva ei täydellinen olisikaan ollut. Ultran jälkeen kätilö alkoi laskea sikiön riskilukuja esim. downsyndroomaan, mutta hän ei löytänyt verikoe vastauksiani mistään. Näillä viikoilla verikoetta ei voida enää ottaa, joten minulle suositeltiin Nipt-tutkimusta. Aiemmin tehtiin lapsivesipunktio, mutta nykyään se pyritään korvaamaan Nipt-tutkimuksella, mikä mm. ei lisää keskenmenoriskiä (lapsivesipunktiossa keskenmenoriski on 0.5-1%).Hetken mietimme haluammeko Nipt-tutkimukseen, koska tuloksesta huolimatta meidän vauvamme on meidän vauvamme ja hän on tasan yhtä tervetullut tähän maailmaan, vaikka tulos olisi mikä. Päätimme kuitenkin osallistua tutkimukseen, koska tutkimuksesta ei ole haittaa minulle tai vauvalle. Ja onhan se hyvä tietää, mikäli vauvalla olisi jokin poikkeavuus, että osaisimme varautua. Mikäli näin olisi, niin raskauttani osattaisiin seurata eri tavalla ja osaisimme myös itse valmistautua tulevaan. Joten päätimme osallistua Nipt-tutkimukseen.Nipt-tutkimuksessa myös sukupuoli pystytään selvittämään 99,9% varmuudella. Dom oli ihan fiiliksissä tästä tiedosta ja sanoi, että tottakai me selvitetään sukupuoli heti kuin mahdollista. Itse olen jo vähän kaavoihin kangistunut ja tottunut saamaan tiedon puolessa välissä raskautta rakenneultrassa. Se on ikäänkuin palkinto siitä, että puolet raskaudesta on jo mennyt. Tuntuisi vähän hassulta saada jo parin viikon sisällä tietää onko meille tulossa pikkujätkä vai pikkuneiti. Toisaalta verikokeen tulos on tietysti huomattavasti luotettavampi kuin ultran. Ultrassa meidän Estellaa luultiin kaksi ensimmäistä kertaa pojaksi, kunnes kolmannella kerralla kerrottiin vauvan olevan selkeä tyttö ja tyttöhän sieltä tuli. Tämän suhteen ajatuksemme ovat siis vielä hieman ristiriitaiset, mutta enemmän olemme kallistumassa sen puolelle, että sukupuolenkin selvittäisimme.Onko teistä ketään osallistunut Nipt-tutkimukseen? Selvitittekö sukupuolen? Haluaisitko tietää sukupuolen niin aikaisin kuin mahdollista?

Lapsesta fiksu rahankäyttäjä | Miten kertoa pienelle lapselle raha-asioista?

Pohdimme Domin kanssa viikko sitten tapoja, miten pystymme opettamaan lapsemme fiksuiksi rahankäyttäjiksi. Fiksulla rahankäyttäjällä emme kumpikaan tarkoita itsekästä pihiä ihmistä, jolle tärkeintä on raha, ei todellakaan. Toiveemme olisi opettaa lapsemme ennen kaikkea olemaan anteliaita ja ymmärtämään, että raha on vain  rahaa. Tämän lisäksi haluamme opettaa lapsemme kiitolliseksi pienistäkin asioista, niin että he voivat nauttia elämästään ilman taloudellisia rikkauksiakin. Haluamme opettaa lapsemme säästämään ja ajattelemaan tätä päivää pidemmälle. Haluamme opettaa lapsemme ymmärtämään, että raha ei kasva puussa ja sen eteen tarvitsee tehdä töitä. Haluamme opettaa lapsemme kiitollisiksi jokaisesta eurosta, minkä he saavat, niin etteivät he koskaan pidä sitä itsestäänselvyytenä. Järkevä rahankäyttäjä ei myöskään tarkoita sitä, ettei milloinkaan voisi rahoillaan mitään tehdä. Haluamme opettaa lapsiamme näkemään, että he voivat myös satsata rahallisesti heille tärkeisiin asioihin, mutta rahaa ei tule itsestään, vaan sitä varten joutuu näkemään vaivaa.Omassa lapsuudessani vanhemmat onnistuivat opettamaan yhden mielestäni tärkeimmistä asioista, mitä raha-asioihin tulee. Meidän perheessä raha oli aina vain rahaa ja tämän haluan myös opettaa omille lapsilleni. Rahalla et voi ostaa rakkautta, perhettä, ystäviä tai terveyttä. Raha voi helpottaa monia asioita, mutta ei missään nimessä takaa onnellisuutta. Toinen tärkeä asia mitä omassa lapsuudessani opein, oli vieraanvaraisuus. Apua tarvitsevia autettiin, kotimme oli aina avoin niin ystäville, tutuille kuin vähän tuntemattomillekin. Näillä kahdella neuvolla pääsee mielestäni pitkälle, mutta päätimme opettaa lapsillemme myös hieman rahankäyttöä.Domin kanssa emme kumpikaan muista omasta lapsuudestamme, että meidän vanhempamme olisivat kertoneet meille tulojaan tai menojaan. Minun eikä Domin vanhemmat eivät halunneet meidän lapsien huolehtivan raha-asioista, mitä toisaalta arvosta todella paljon. Eikä sekään tapa ihan vihkoon voinut mennä, koska kumpikaan Domin kanssa emme ole sössineet raha-asioitamme. Omassa perheessämme päätimme kuitenkin raottaa vähän menojamme ja tulojamme lapsillemme.

Hommahan lähti siitä, kun Amelie kertoi listaansa, mitä hän kesällä haluaisi tehdä. Lista oli loputtoman pitkä ja ennen listan puoliväliä olisivat rahamme jo auttamattomasti loppu. Nyt oli siis hyvä hetki jutella neidin kanssa hieman raha-asioista. Raha- käsitteenä on vielä 5-vuotiaalle hieman hankala. 5-Vuotias kuvittelee säästöpossunsa sisällä olevan 100 euroa riittävän mihin tahansa hankintaan, niinhän asia ei kuitenkaan ole. Päätin siis hieman havainnollistaa raha-asioita tyttärellemme.Pyysin Amelieta hakemaan huoneestaan kymmenen lego-palikkaa. Kasasimme legoista tornin ja kerroin Amelielle, että tämän verran saamme kuukaudessa rahaa. Näytin kuinka monta lego-palikkaa menee ruokaa, vakuutuksiin, asuntoon, bensaan, harrastuksiin yms. Lopuksi ei jäänyt montaakaan lego-palikkaa. Kerroin neidille, että nämä loput kaksi lego-palikkaa voimme käyttää juuri niinkuin itse haluamme. Voimme laittaa lego-palikat säästöön, jotta voimme myöhemmin esimerkiksi matkustaa tai voimme nyt mennä Leos leikkimaahan, jolloin rahaa ei jää säästöön matkaa varten. Kerroin myös Amelielle, että matkaa varten lego-palikoita tarvitaan 10 eli yhden kuukauden lego-palikoiden säästö ei riitä reissua varten, vaan meidän pitää luopua monista menoista, että voimme tehdä jotain arvokkaampaa. Neiti tuntui tajuavan homman todella hyvin ja ymmärsi, että kaikkea ei voi tehdä, vaan on tehtävä valintoja.

Koimme tämän tavan hyväksi selittää lapselle raha-asioista. Meillä ainakin 5-vuotias tuntui ymmärtävän homman nimen todella hyvin. Näin lapsi ymmärtää, että rahaa ei ole loputtomasti.

ps. Demonstratiossani olevat lego-palikat eivät kuvaa meidän taloustilannettamme, vaan määrät olivat täysin keksittyjä. Tämän tarkoituksena oli ainoastaan kertoa tyttärellemme, että rahaa tulee ja sitä menee ja siitä pitäisi myös säästää.

LUE MYÖS

RASKAANA, VAIKKA RASKAUSTESTI NEGATIIVINEN

HÄÄMME ITÄVALLAN ALPEILLA

ÄLÄ SANO, ETTÄ TIEDÄT MILTÄ TUNTUU OLLA YKSINHUOLTAJA

SEURAA MEITÄ  ♥

FACEBOOK INSTAGRAM